Pelastussukelluksen kurssi on se koulutus, jonka jälkeen moni sukeltaja sanoo vasta oikeasti ymmärtävänsä, mitä vedessä voi tapahtua. Kurssi sopii sinulle, jos sinulla on jo perussertifikaatti ja muutama kymmenen sukellusta takana ja haluat tietää, miten toimit, kun sukelluspari paniikoituu, katoaa näkyvistä tai nousee pintaan tajuttomana. Tärkein hyöty ei ole sankaritarina. Hyöty on se, että tunnistat ongelmat ennen kuin niistä tulee hätätilanteita.
Mitä pelastussukelluksen kurssi käytännössä opettaa
Kansainvälisesti tunnetuin versio on PADI Rescue Diver. SSI:llä vastaava kurssi on Stress & Rescue, ja Suomen Sukeltajaliiton CMAS-järjestelmässä pelastustaitoja harjoitellaan erityisesti Kaksi tähteä -tasolla. Nimet vaihtelevat, mutta ydin on sama: itsepelastus, toisen sukeltajan auttaminen ja hätätilanteen johtaminen pinnalla.
PADI:n kurssi rakentuu teoriasta, harjoituksista ja avovesiskenaarioista. Harjoiteltavia tilanteita ovat muun muassa väsynyt ja paniikissa oleva sukeltaja pinnalla, kadonneen sukeltajan etsintä, tajuttoman sukeltajan nostaminen pohjasta, puhalluselvytys vedessä sekä tajuttoman sukeltajan nostaminen rannalle tai veneeseen. Kurssiin kuuluu myös hätätoimintasuunnitelman laatiminen: missä on lähin puhelin, mistä saa happea ja kuka soittaa numeroon 112.
Kesto on tyypillisesti 2-4 päivää. Hinta Suomessa on noin 350-600 €, ja siihen ei aina sisälly Emergency First Response (EFR) -ensiapukurssia, joka on PADI:n esivaatimus. EFR:n hinta on yleensä 100-200 €.
Esivaatimukset ja oikea ajoitus
PADI Rescue Diver vaatii Adventure Diver -tason, johon sisältyy navigointisukellus, tai PADI Advanced Open Water -sertifikaatin. Alaikäraja on 12 vuotta (Junior Rescue Diver), ja EFR-ensiapukoulutuksen tai vastaavan pitää olla enintään 24 kuukautta vanha. Ennen kurssia täytetään terveysselvitys. Jos jokin kohta vaatii lääkärin hyväksynnän, se hoidetaan ennen ensimmäistä allaspäivää.
Muodollinen kelpoisuus ei vielä tarkoita, että olisit valmis. Kokenut kouluttaja katsoo ensin, onko kelluvuus hallussa. Jos sukeltaja kamppailee oman trimminsä kanssa, hänellä ei ole kapasiteettia huolehtia kenestäkään muusta. Käytännön nyrkkisääntö on 25-40 sukellusta ennen kurssia, ja Suomessa niistä olisi hyvä olla osa kuivapuvulla tehtyjä. Lisää aiheesta artikkelissa jatkokurssin ajoituksesta.
Tähän on poikkeus. Jos sukellat säännöllisesti saman parin kanssa, esimerkiksi puolison tai lapsen, kurssi kannattaa käydä aiemmin kuin muut jatkokurssit. Pelastustaidot hyödyttävät heti, vaikka syvyys- tai hylkysukellus odottaisivat.
Hätätilanteiden hallinta Suomen kylmissä vesissä
Lämpimässä ja kirkkaassa vedessä Punaisella merellä opitut skenaariot eivät siirry sellaisenaan Saaristomerelle tai Saimaalle. Suomessa näkyvyys on usein 1-5 metriä, kesälläkin termokliinin alapuolella vesi on 4-8-asteista, ja useimmat sukeltavat kuivapuvulla. Nämä muuttavat pelastusta.
Kuivapukua käyttävä tajuton sukeltaja käyttäytyy noustessa eri tavalla kuin märkäpukuinen. Ilma voi siirtyä jalkoihin, jolloin sukeltaja kääntyy ylösalaisin. Ammattilainen opettaa siksi pitämään kiinni niin, että pelastettava pysyy pystyasennossa, ja hallitsemaan nousua sekä BCD:n että puvun venttiilin kautta. Nousunopeus pitää hallita silloinkin, kun tilanne on hätäinen. Holtiton nousu voi tehdä yhdestä potilaasta kaksi.
Kadonneen sukeltajan etsintä 2 metrin näkyvyydessä on eri asia kuin 20 metrin näkyvyydessä. Suomalaisilla kursseilla harjoitellaan kompassilla ja köydellä tehtäviä etsintäkuvioita, kuten laajenevaa neliötä ja U-kuviota. Kun sukeltaja saadaan pintaan kuivapuku päällä ja varusteet yllä, hänen nostamisensa kalliorannalle tai korkealaitaiseen veneeseen vaatii tekniikkaa ja usein kahta auttajaa.
Tyypillinen tilanne löytyy kesäisestä Ahvenanmaan hylkyretkestä. Pari nousee ankkuriköyttä pitkin, ja toinen huomaa, että parilla on kylmä, hengitys tihenee ja katse on lukittunut pintaan. Rescue Diver -koulutettu sukeltaja tunnistaa stressin merkit, pysäyttää nousun, ottaa katsekontaktin ja rauhoittaa tilanteen ennen kuin pari ehtii lähteä paniikkinousuun. Mitään dramaattista ei tapahdu, ja juuri siksi koulutus toimi.
Myytti: pelastuskurssi on vain tuleville ammattilaisille
Moni ohittaa kurssin, koska pitää sitä pelkkänä välivaiheena kohti PADI Divemaster -tasoa. Rescue Diver on toki Divemasterin esivaatimus, mutta suurin osa kurssin käyneistä ei koskaan jatka ammattitasolle. Kurssi on tehty tavalliselle harrastajalle, koska juuri harrastaja on se, joka on vedessä parinsa vieressä.
Toinen väärinkäsitys on, että kurssi olisi raskas ja ahdistava. Fyysisesti se on vaativa, ja tajuttoman sukeltajan hinaaminen 50 metriä evillä tuntuu reisissä. Silti moni kuvaa sitä parhaaksi kurssikseen. Varmuus omasta toiminnasta tekee sukeltamisesta rennompaa, ja rentous on itsessään paras ennaltaehkäisy.
Yleisimmät virheet kurssilla ja sen jälkeen
Kouluttajat näkevät samat virheet vuodesta toiseen:
Ryntääminen – auttaja syöksyy kohti paniikissa olevaa sukeltajaa ja joutuu itse vedetyksi pinnan alle. Ensin pysähdytään, arvioidaan ja vasta sitten lähestytään.
Pinnan unohtaminen – pelastaja keskittyy uhriin eikä pudota pelastettavan painoja tai täytä tämän BCD:tä, jolloin molemmat taistelevat pinnalla pysymisestä.
Hätäsuunnitelman puuttuminen – kukaan ei tiedä, mikä on lähimmän sataman osoite tai missä happipullo on. Suunnitelma kuuluu jokaisen sukellussuunnitelman perusosiin.
Taitojen ruostuminen – kurssi käydään, mutta skenaarioita ei harjoitella enää koskaan. Kahden vuoden päästä vapautustekniikka on unohtunut.
Ensiavun vanheneminen – EFR- tai muun ensiapukoulutuksen kertaus jää tekemättä, vaikka suositus on 24 kuukauden välein.
Sukellusklubeissa ratkaisu on usein yksinkertainen: kerran keväässä yhteinen pelastusharjoitus ennen avovesikautta. Se kannattaa yhdistää siihen, että sovit parisi kanssa merkit ja toimintatavat. Sukellusparin merkitys korostuu juuri hätätilanteessa.
Kun tilanne on todellinen: toimintajärjestys
Sukellustapaturmassa soitetaan aina ensin 112, vaikka oireet tuntuisivat lieviltä. Dekompressiotaudin ja ilmavaltimotukoksen oireet voivat alkaa minuuttien tai tuntien kuluttua noususta. Potilaalle annetaan mahdollisimman suurena pitoisuutena happea, hänet pidetään lämpimänä ja tilannetta seurataan. Jos hän on tajuton eikä hengitä, aloitetaan elvytys.
Suomessa painekammiohoitoa annetaan TYKS:ssä Turussa ja HUS:ssa Helsingissä. Pohjois-Suomesta tai Itä-Suomen järviltä matka on pitkä, ja kuljetus järjestyy usein ilmateitse. Hätäkeskus ja ensihoito koordinoivat kuljetuksen, joten maallikon ei tarvitse ratkaista sitä itse. Hätäilmoituksessa kannattaa silti kertoa, että kyse on sukellustapaturmasta, sekä ilmoittaa sukellusprofiili. Ulkomaanmatkoilla DAN Divers Alert Networkin jäsenyys ja sukellusvakuutus kattavat painekammiohoidon ja evakuoinnin, jotka voivat muuten maksaa kymmeniä tuhansia euroja.
Kurssin jälkeen moni suorittaa vielä DAN:n hapenantajakoulutuksen (Oxygen Provider). Se on lyhyt koulutus, mutta juuri happi on ensimmäisten tuntien tärkein hoito.
UKK
Voiko pelastussukelluksen kurssin käydä kesällä Suomessa vai pitääkö mennä altaaseen?
Molemmat osat kuuluvat kurssiin. Taitoja harjoitellaan ensin altaassa ja sen jälkeen avovedessä. Suomessa avovesiosuudet tehdään yleensä touko-syyskuussa, ja kuivapuvun käyttö on silloinkin tavallista.
Kelpaako CMAS-sertifikaatti PADI Rescue Diver -kurssin esivaatimukseksi?
Useimmiten kelpaa. PADI-keskukset hyväksyvät tyypillisesti vastaavan tason CMAS- tai SSI-sertifikaatin, kun sukelluskirjasta näkyy riittävä kokemus. Tarkista asia aina etukäteen kurssin järjestäjältä.
Pitääkö pelastustaitoja kerrata kurssin jälkeen?
Pitää. Sertifikaatti ei vanhene, mutta taidot ruostuvat. Kertaa ensiapu 24 kuukauden välein ja harjoittele pelastusskenaarioita vähintään kerran kaudessa.
Yhteenveto
Pelastussukelluksen kurssi muuttaa sukeltajan tavan katsoa ympärilleen. Opit huomaamaan stressin ennen paniikkia, hallitsemaan kuivapukuisen sukeltajan nousun ja johtamaan pintatilannetta niin, että apu tulee oikeaan paikkaan. Hyvä ajankohta kurssille on, kun oma kelluvuus on vakaa ja takana on 25-40 sukellusta. Ennen kurssia kannattaa sopia omalle sukellusporukalle yhteinen harjoituspäivä seuraavan kauden alkuun. Silloin kurssilla opitut taidot pysyvät käytössä.