Kun ilma on pakkasella ja veden lämpötila on 2-4 °C, sukellusvarusteisiin kohdistuu rasitus, jota lämpimien vesien välineitä ei ole suunniteltu kestämään. Kylmän veden vaikutus varusteisiin näkyy ensimmäisenä regulaattorin jäätymisriskinä, mutta kylmä vaikuttaa myös kuivapuvun venttiileihin, sukellustietokoneen akkuun, valonheittimiin ja kameroihin. Tämä artikkeli on tarkoitettu sukeltajalle, joka suunnittelee ensimmäisiä syys-, talvi- tai jääsukelluksiaan Suomessa. Kun ymmärtää, miksi välineet pettävät, ongelmat voi estää jo ennen veteen menoa.
Jäätymisriski regulaattorissa – miksi se syntyy
Regulaattorin ensimmäinen vaihe laskee pullon 200-300 barin paineen noin 9-10 barin välipaineeseen. Kun kaasu laajenee, sen lämpötila laskee jyrkästi. Tätä kutsutaan adiabaattiseksi jäähtymiseksi. Lämpimässä vedessä ympäröivä vesi lämmittää metallia riittävästi, mutta alle 4 °C:n vedessä lämpöä ei aina riitä, ja jäätä voi muodostua ensimmäisen vaiheen jousen ympärille tai toisen vaiheen venttiiliin.
Lopputulos on lähes aina sama: vapaavirtaus eli free flow. Venttiili jää auki, ja regulaattori puhaltaa ilmaa jatkuvasti. Syvemmällä täysi pullo voi tyhjentyä muutamassa minuutissa.
Riski kasvaa aina, kun kaasua virtaa paljon kerralla. Tyypillisiä tilanteita ovat raskas hengitys rasituksessa tai stressissä, pitkät täytöt tasapainotusliiviin eli BCD:hen sekä kuivapuvun täyttö samaan aikaan, kun sukeltaja hengittää kiivaasti.
Myytti: regulaattori jäätyy vain jään alla
Yleinen käsitys on, että jäätyminen koskee vain jääsukeltajia. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomen syvissä järvissä ja louhoksissa vesi on harppauskerroksen alapuolella noin 4 °C:sta myös heinäkuussa. Kun pinnalla vesi on 18 °C, 20 metrissä mittari voi näyttää 5 °C.
Toinen väärinkäsitys on, että jäätyminen alkaa syvyydessä. Moni jäätyminen alkaa jo pinnalla. Jos sukeltaja hengittää regulaattorista -10 °C:n pakkasessa, uloshengityksen kosteus jäätyy toisen vaiheen sisälle. Kun regulaattori sitten upotetaan veteen, jääkide on valmiina.
Mitä kylmän veden regulaattorilta kannattaa vaatia
Eurooppalainen EN 250 -standardi testaa regulaattorit kylmässä vedessä, ja valmistajat ilmoittavat erikseen, onko malli hyväksytty alle 10 °C:n veteen. Kokenut sukeltaja tarkistaa tämän merkinnän ensimmäisenä. Toinen ratkaiseva ominaisuus on ympäristötiivistetty ensimmäinen vaihe, jossa vesi ei pääse kosketuksiin pääjousen kanssa.
Pohjoismaissa paljon käytettyjä kylmän veden malleja ovat esimerkiksi Apeksin XTX-sarja, Scubapron MK17 EVO2 ja Poseidonin Xstream. Merkkiä tärkeämpää on regulaattorin kunto. Vuosihuoltoa laiminlyöty kylmän veden regulaattori on huonompi kuin hyvin huollettu perusmalli. Huoltoväleistä ja rakenteesta kerrotaan lisää artikkelissa regulaattorin ja tasapainotusliivin toiminnasta ja huollosta.
Talvella ja kylmissä järvissä käytetään kahta täysin erillistä regulaattoria kahdessa eri venttiilissä. Jos toinen jäätyy, sen venttiili voidaan sulkea, ja sukellus jatkuu hallitusti toisella regulaattorilla nousuun asti.
Kuivapuku, tietokone ja valot pakkasessa
Kuivapuvun täyttöventtiili voi jäätyä auki samalla tavalla kuin regulaattori. Silloin puku täyttyy hallitsemattomasti ja seurauksena voi olla nopea nousu. Tyhjennysventtiili voi puolestaan jäätyä kiinni, jos se on kostunut pinnalla pakkasessa. Myös vetoketju on herkkä: sen hampaisiin jäänyt vesi jäätyy minuuteissa, ja väkisin avattu ketju voi vaurioitua. Puvun valinnasta kerrotaan lisää artikkelissa märkäpuku ja kuivapuku – veden lämpötila ratkaisee.
Litiumakut menettävät kylmässä tilapäisesti osan kapasiteetistaan. Sukellustietokone voi varoittaa heikosta akusta, vaikka sama akku toimi edellisenä päivänä sisätiloissa moitteetta. Valonheittimen poltto-aika voi lyhentyä selvästi. Kamerakotelon sisäpuoli huurtuu, jos kotelo suljetaan lämpimässä ja kosteassa tilassa ja viedään sitten kylmään veteen. Silikageelipussi kotelossa auttaa.
Myös kumi muuttuu kylmässä. Evien remmit ja maskin hihnat jäykistyvät, ja haurastunut solki voi katketa juuri, kun sitä kiristetään.
Varusteiden valmistelu ennen kylmää sukellusta
Ammattilainen aloittaa valmistelun jo kotona: regulaattori huolletaan ennen talvikautta, ja pullot täytetään kompressorilla, jonka suodattimet on vaihdettu. Kostea täyttöilma on yksi jäätymisen piilosyistä. Kohteessa noudatetaan muutamaa perussääntöä:
1. Regulaattoria säilytetään lämpimässä, esimerkiksi autossa tai lämmitetyssä teltassa, ja se kiinnitetään pulloon vasta juuri ennen veteen menoa.
2. Pakkasilmassa regulaattorista ei hengitetä. Toiminta tarkistetaan sisätiloissa tai vasta vedessä.
3. Purge-painiketta ei paineta pakkasessa.
4. BCD:tä ja kuivapukua täytetään lyhyin painalluksin, ei pitkillä jatkuvilla täytöillä.
5. Pullon venttiili kuivataan ja suojataan ennen regulaattorin kiinnittämistä.
Yleisimmät virheet kylmissä olosuhteissa
Ensimmäinen virhe on viedä Punaisenmeren lomalla hyväksi havaittu lämpimien vesien regulaattori lokakuussa suomalaiseen louhokseen. Laite toimi Egyptissä 26 °C:n vedessä, mutta 5 °C:n vedessä raskaasti uivan sukeltajan hengityksessä se voi jäätyä ensimmäisen 15 minuutin aikana.
Toinen virhe on luottaa octopukseen varajärjestelmänä kylmässä vedessä. Jos octopus on samassa ensimmäisessä vaiheessa kuin päähengitysosa, ensimmäisen vaiheen jäätyminen vie molemmat. Siksi kylmässä vedessä tarvitaan kaksi erillistä ensimmäistä vaihetta.
Kolmas virhe on pitkä odotus pinnalla. Täysissä varusteissa 20 minuuttia pakkasessa seisonut sukeltaja on kylmissään ja hengästynyt jo ennen veteen menoa. Kylmettynyt ja stressaantunut sukeltaja kuluttaa enemmän kaasua, mikä lisää jäätymisriskiä.
Kun vapaavirtaus alkaa veden alla
Tyypillinen syystilanne: sukeltaja laskeutuu 18 metriin, täyttää samaan aikaan kuivapukua ja BCD:tä, ja regulaattori alkaa puhaltaa. Oikea toiminta on harjoiteltu valmiiksi. Hengitystä ei pidätetä. Sukeltaja vaihtaa toiseen regulaattoriin, ja sukelluspari sulkee jäätyneen regulaattorin venttiilin. Sen jälkeen sukellus keskeytetään ja noustaan hallitusti. Jos varaa ei ole, vapaavirtaavasta regulaattorista voi hengittää pitämällä sitä suun kulmassa, kuten peruskurssilla opetetaan.
Kylmyys ei vaikuta vain välineisiin. Kylmettyminen ja rasitus lisäävät dekompressiotaudin riskiä. Jos sukelluksen jälkeen ilmenee nivelkipua, puutumista, huimausta tai hengitysvaikeuksia, soitetaan heti hätänumeroon 112. Suomessa hyperbaarikammiot ovat TYKSissä Turussa ja HUSissa Helsingissä, ja muualta potilas kuljetetaan tarvittaessa lentäen.
Jääsukellus vaatii erillisen koulutuksen, jonka hinta on tyypillisesti 300-500 €. Kurssin vaatimuksista kerrotaan artikkelissa jääsukelluksen kurssin edellytykset ja ennakkotaidot. Kylmissä vesissä sukelletaan vain sertifikaatilla, terveenä ja koulutetun parin tai ohjaajan kanssa.
UKK
Voiko regulaattori jäätyä kesällä Suomessa?
Voi. Syvissä järvissä ja louhoksissa vesi on harppauskerroksen alapuolella noin 4-6 °C:sta myös kesällä. Lämpimien vesien regulaattori voi jäätyä, jos kaasua kuluu paljon esimerkiksi rasituksen tai pitkien täyttöjen vuoksi.
Tarvitaanko jääsukellukseen kaksi regulaattoria?
Kyllä. Jääsukelluksessa käytetään kahta erillistä, kylmään veteen hyväksyttyä regulaattoria kahdessa eri venttiilissä. Kummankin ensimmäisen vaiheen on oltava ympäristötiivistetty.
Miten sukellustietokoneen akku kestää pakkasta?
Kylmä heikentää akun kapasiteettia tilapäisesti. Tietokonetta ja valonheittimen akkuja kannattaa säilyttää lämpimässä taskussa viimeiseen asti, ja akku ladataan täyteen ennen jokaista talvisukellusta.
Kylmään valmistautunut välineistö
Kylmässä vedessä varusteet eivät anna anteeksi samalla tavalla kuin lämpimässä. Huollettu ja kylmään veteen hyväksytty regulaattori, kaksi erillistä ensimmäistä vaihetta, lämpimänä säilytetyt välineet ja rauhallinen hengitys poistavat suurimman osan jäätymisriskistä. Ennen ensimmäistä talvisukellusta kannattaa käydä vapaavirtausharjoitus läpi parin kanssa matalassa vedessä. Kun tilanne on harjoiteltu, sen hoitaminen sujuu tositilanteessakin.