Snorklauskurssi ennen laitesukellusta sopii erityisesti aloittajalle, joka haluaa sukelluskurssin, mutta jännittää maskia, vettä kasvoilla tai hengittämistä snorkkelin läpi. Lyhyellä snorklauskurssilla perustaidot opetellaan ilman laitesukelluksen painetta. Silloin varsinaisella sukelluskurssilla aikaa jää itse sukeltamiseen. Tässä artikkelissa kerrotaan, milloin snorklauskurssista on todellista hyötyä, mitä siellä opitaan ja milloin sen voi jättää väliin.
Mitä snorklauskurssilla opitaan
Snorklauskurssi kestää yleensä yhdestä illasta yhteen viikonloppuun. Useimmiten opetus alkaa uimahallissa, ja Suomen kesällä mukana voi olla myös avovesiosuus. Kurssilla harjoitellaan maskin, snorkkelin ja evien käyttöä: maskin tyhjentämistä, snorkkelin puhaltamista tyhjäksi vedestä, tehokasta potkua evillä ja rauhallista kellumista pinnalla.
Kansainvälisistä järjestöistä esimerkiksi PADI ja SSI tarjoavat omia snorklaus- ja Skin Diver -tyyppisiä ohjelmiaan. Suomen Sukeltajaliiton SUS jäsenseuroissa samoja taitoja opetetaan usein räpyläuinti- ja perustaitoharjoituksissa. Moni sukellusseura järjestää niitä hallivuoroillaan Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Hinta riippuu järjestäjästä ja kestosta. Kaupallisessa sukelluskeskuksessa lyhyt kurssi maksaa usein muutamia kymmeniä euroja, ja seurassa pelkkä jäsenmaksu ja hallimaksu voivat riittää.
Snorklauskurssi ei anna oikeutta laitesukellukseen. Se on taitopohja, ei sukellussertifikaatti.
Snorklauskurssin hyödyt laitesukelluksen peruskurssilla
Suurin hyöty on varmuus vedessä. PADI Open Water Diver -kurssilla oppilaan pitää selvitä uinti- ja kellumistestistä: 200 metriä uintia tai 300 metriä maskilla, evillä ja snorkkelilla sekä 10 minuuttia kellumista. Oppilaalle, joka on jo snorklannut sujuvasti, testi on muodollisuus. Ilman kokemusta sama osuus voi viedä ensimmäisen allasillan hermot.
Maskitaidot ovat toinen iso asia. Maskin tyhjentäminen ja maskin poisto ja takaisin laitto veden alla ovat peruskurssin pakollisia harjoituksia, ja juuri ne jännittävät aloittajia eniten. Sukelluskouluttaja näkee saman tilanteen joka kevät: oppilas hallitsee regulaattorin hyvin, mutta vettä nenään saadessaan hän pyrkii paniikissa pintaan. Jos kasvot ovat jo tottuneet veteen snorklauskurssilla, tätä ongelmaa tuskin tulee.
Kolmas hyöty on evätekniikka. Snorklauskurssilla opittu pitkä ja rauhallinen potku ilman polvien koukistelua siirtyy suoraan laitesukellukseen. Ilmankulutus on pienempi ja trimmi vakaampi. Polkupyörämäinen polkeminen taas sekoittaa pohjan ja vie näkyvyyden, mikä Suomen järvissä tapahtuu helposti.
Neljänneksi snorklaus totuttaa kylmään veteen. Suomessa vesi on kesälläkin 15-20 °C. Kun on snorklannut 7 mm märkäpuvussa vaikkapa Saaristomeren kallioilla, tietää valmiiksi, miltä kylmä tuntuu kasvoilla ja käsissä.
Myytti: snorklaus on laitesukellusta ilman pulloa
Snorklausta pidetään usein laitesukelluksen kevytversiona, jonka taidot siirtyvät sellaisenaan. Tämä pitää paikkansa vain osittain. Yksi snorklauksen tapa on suorastaan vaarallinen laitesukelluksessa: hengityksen pidättäminen.
Snorklaaja pidättää henkeä aina, kun hän tekee pintasukelluksen. Laitesukeltaja ei saa koskaan pidättää henkeä nousun aikana, koska keuhkoissa laajeneva ilma voi aiheuttaa keuhkojen ylipainevamman ja ilmavaltimotukoksen. Snorklauksesta laitesukellukseen siirtyvän on opeteltava tietoisesti hengittämään jatkuvasti. Hyvä kouluttaja kertoo tästä erikseen jo ensimmäisellä altaalla. Nousun ja paineentasauksen perusteista kerrotaan tarkemmin artikkelissa paineentasaus ja nousunopeus.
Toinen ero on kelluvuus. Snorklaaja kelluu pinnalla puvun ja keuhkojen varassa. Laitesukeltaja säätää kelluvuutta BCD-liivillä ja hengityksellä. Kelluvuuden hallinta opitaan vasta laitesukelluskurssilla.
Milloin snorklauskurssin voi jättää väliin
Kaikkien ei tarvitse käydä snorklauskurssia. Kokenut kouluttaja katsoo ensin oppilaan taustaa. Uimaseurataustainen, joka on snorklannut lomilla vuosia, hyötyy siitä vähän. Hänelle sopii paremmin suoraan peruskurssi tai ensin altaassa tehtävä kokeilusukellus, jonka hinta on tyypillisesti 50-120 €.
Snorklauskurssi on eniten hyödyksi silloin, kun aloittaja:
– ui heikosti tai jännittää syvää vettä
– ei ole koskaan käyttänyt maskia ja evejä
– on aiemmin keskeyttänyt Try Scuba -kokeilun vesi nenässä
– on 8-12-vuotias lapsi, joka on menossa myöhemmin junioritason kurssille
– suunnittelee sukellusmatkaa ja haluaa harjoitella ensin kotimaassa
Rajatapaus on lomakohteessa aloittava sukeltaja. Jos PADI Open Water -kurssi (400-800 €) aiotaan käydä Punaisellamerellä viikon loman aikana, jännittäminen vie arvokkaita kurssipäiviä. Kaksi iltaa uimahallissa snorklaamassa ennen matkaa voi pelastaa koko kurssin.
Yleisimmät virheet snorklauskurssilla ja sen jälkeen
Ensimmäinen virhe on hyperventilaatio ennen pintasukellusta. Moni hengittää ennen sukellusta useita kertoja syvään saadakseen lisää aikaa veden alle. Hiilidioksidi poistuu silloin elimistöstä, eikä hengitystarve herätä ajoissa. Seurauksena voi olla tajunnan menetys, usein vasta nousun loppuvaiheessa. Tämä koskee myös matalaa vettä, eikä kukaan saa pintasukeltaa ilman valvovaa paria. Jos kiinnostus kohdistuu syvemmälle hengitystä pidättäen, oikea reitti on erillinen vapaasukelluskurssi, ei omatoiminen harjoittelu.
Toinen virhe on huonosti istuva maski. Halvat marketin sarjat (maski, snorkkeli ja evät 20-30 eurolla) vuotavat usein ja huurtuvat, ja aloittaja syyttää siitä omaa taitoaan. Kouluttaja sovittaa maskin painamalla sen kasvoille ilman hihnaa ja vetämällä kevyesti henkeä nenän kautta. Hyvin istuva maski pysyy paikallaan ilman hihnaa. Lisätietoa varusteiden hankinnasta on artikkelissa peruskurssin varusteet.
Kolmas virhe on kokoko kasvomaski (full face snorkel mask). Se tuntuu aloittajasta helpolta, mutta siitä ei ole apua laitesukellukseen siirtymisessä. Täyskasvomaskin hiilidioksidin kertymisestä on myös esitetty huolta. Kurssilla kannattaa käyttää tavallista maskia ja erillistä snorkkelia, koska niillä opitaan oikeat taidot.
Turvallisuus ja terveys ennen ensimmäisiä uinteja
Snorklaus näyttää vaarattomalta, mutta avovedessä on aina hukkumisriski. Snorklaa aina parin kanssa, käytä pintamerkkiä veneliikenteen alueella ja vältä virtauksia kapeikoissa. Flunssassa tai korvatulehduksen aikana ei snorklata eikä pintasukelleta, koska paineentasaus ei onnistu jo parin metrin syvyydessä.
Laitesukelluksen peruskurssi vaatii terveysselvityksen. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, epilepsia, hengitystiesairaudet ja korvaongelmat voivat olla esteitä. Selvitys kannattaa täyttää jo ennen snorklauskurssia, ettei pettymys tule vasta myöhemmin. Hätätilanteessa soitetaan aina 112. Laitesukellustapaturmissa hoitoon tarvitaan hyperbaarikammio, ja Suomessa niitä on TYKS:ssä Turussa ja HUS:ssa Helsingissä.
UKK
Onko snorklauskurssi pakollinen ennen PADI Open Water -kurssia?
Ei ole. Peruskurssilla ei vaadita aiempaa koulutusta, mutta oppilaan on läpäistävä uinti- ja kellumistesti. Snorklauskurssi helpottaa testiä ja maskiharjoituksia, mutta sitä ei vaadita.
Kuinka kauan snorklauskurssi kestää?
Tyypillisesti 2-6 tuntia, joko yhtenä iltana tai kahdella allaskerralla. Joissakin kursseissa on lisäksi kesäinen avovesiosuus järvellä tai meren rannalla.
Voiko lapsi aloittaa snorklauksella?
Voi, ja lapselle se on usein paras alku. Snorklaus sopii lapsille jo ennen kuin he täyttävät laitesukelluskurssien ikärajat, kunhan lapsi osaa uida ja aikuinen valvoo koko ajan vierestä.
Yhteenveto: kenelle snorklauskurssi kannattaa
Snorklauskurssi on edullinen tapa hioa vesivarmuutta, maskitaitoja ja evätekniikkaa ennen laitesukellusta. Peruskurssi sujuu tällöin rauhallisemmin ja kurssimaksulla saa enemmän. Suurimman hyödyn saavat jännittäjät, heikot uimarit ja lapset. Varma uimari voi siirtyä suoraan kokeilusukellukseen tai peruskurssille.
Laitesukellukseen siirtyessä on tärkeintä unohtaa hengityksen pidättäminen ja muistaa, että todellisen sukellusoikeuden antaa vain PADI:n, CMAS:n, SSI:n tai NAUI:n sertifioitu peruskurssi pätevän ohjaajan johdolla.